Tehtävä
Liike- ja asuinkerrostalon ja ullakkoasuntojen suunnittelu

Vuosi
2016-2019

Laajuus
3055 m2

Työn tilaaja
As Oy Merimiehenkatu 20, Lehto Remontit Oy

Suunnittelu
Studio Puisto Arkkitehdit: Mikko Jakonen, Emma Johansson, Sampsa Palva, Heikki Riitahuhta, Willem van Bolderen, Ioana Maftei, Tuula Vitie (Interior)

Yhteistyökumppanit
Arkkitehtuurisuunnittelu: Vesa Honkonen Arkkitehdit Oy, ARK-House Arkkitehdit Oy, Kiinteistökehitys: Ailecon Oy, Rakennussuunnittelu: Dracon Oy, LVI-suunnittelu ja sähkösuunnittelu: Planera Oy, Rakentaja: Lehto Remontit Oy, Kuvat: Mika Huisman, DECOPIC

Osaamisalueet
Rakennussuunnittelu, asuntosuunnittelu, korjausrakentaminen, ullakkorakentaminen

Merimiehenkatu 20 sijaitsee Punavuoressa Merimiehenkadun ja Albertinkadun kulmassa. Paikalla oli jo ennestään Teuvo Lindforsin ja Olavi Maamiehen 1962 suunnittelema rakennus, jossa oli nelikerroksinen asuinrakennusosa ja yksikerroksinen, mm. myymälä- ja tuotantotilana toiminut rakennusosa. Taloyhtiöllä oli edessään putkiremontti ja sen rahoittamiseksi päätettiin hyödyntää tontilla ollut käyttämätön rakennusoikeus. Vanhan myymälä- ja tuotantosiiven tilalle päätettiin rakentaa uusi viisikerroksinen liike- ja asuinkerrostalo. Lisäksi vanhan asuinrakennusosan 1. kerrokseen suunniteltiin laajennus, johon sijoitettiin ulkoiluvälinevarasto ja kaksi pientä asuntoa. Samalla päätettiin, että asuinrakennusosan kylmä ullakkotila muutetaan asuinkäyttöön.

Uudisrakennus

Rakennuspaikka oli vaikea ja harvinainen, koska tontti oli yksi Punavuoren ainoista, jota ei vielä ollut rakennettu täyteen. Naapurirakennukset ovat tyylillisesti hyvin erilaisia, toisella puolella on 1920-luvun klassismia edustava kaupunkikerrostalo ja toisella puolella 1960-luvulla rakennettu matalampi asuinrakennusosa, joka aikakaudelleen tyypillisesti edustaa modernismin aatteita massoittelun ja julkisivujäsentelyn osalta. Rakennus tuli siis sovittaa tyylillisesti hyvin erityyppisiin rakennuksiin, joka muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden niiden kanssa. Luonnosvaiheessa rakennuksesta tehtiin useampi eri versio, joiden kautta päädyttiin ratkaisuun, jossa uudisrakennus on ympäröiviä rakennuksia matalampi ja yhdistää siten korkeampien naapurirakennusten ja 1960-luvun asuinrakennusosan toisiinsa.

Kadulta katsottuna rakennus hahmottuu tasakattoisena massana, jonka päällä on kaksi paviljonkimaista ja kevyttä korkeampaa massaa. Katolla olevien rakennusmassojen ulkonäkö ja henki on muusta massoittelusta poikkeava. Ullakkokerros on pyritty pitämään mahdollisimman matalana ja ilmeeltään kevyenä naapuritalojen asukkaiden sekä muiden punavuorelaisten toiveita kunnioittaen.

Julkisivujen aukotus ja käsittely on vaihtelevaa ja mittasuhteiltaan ympäristöään suurempaa. Luonteeltaan rakennus ei ole kiinni vanhan asuinrakennusosan edustamassa 1960-luvun arkkitehtuurissa vaan pyrkii tuomaan oman 2010-luvun kerrostuman kaupunkikuvaan. Julkisivujen päämateriaali on puhtaaksi muurattua punatiiltä, jonka väritys sovitettiin lähialueella oleviin vanhoihin tiilijulkisivuihin. Näin rakennus vahvistaa Punavuorelle tyypillistä piirrettä, jossa eri väristen rapattujen rakennusten joukossa on siellä täällä punatiilinen rakennus. Punatiilisiin julkisivuihin tuo vaihtelua ja jäsennystä sisäänvedetyt osat, joita on korostettu vaihtelevilla ja erilaisilla tiililadonnoilla. Ullakon umpinaisten seinäpintojen ja vesikaton materiaali on ajan mittaan kauniisti patinoituva täyssinkkipelti, ikkunat ja lattateräksestä hitsatut pinnakaiteet ovat väritykseltään mustia. Uudisrakennuksen ja 60-luvun osan yhdistävät kulmaparvekkeet on sovitettu osaksi punatiilisen uudisosan arkkitehtuuria.

Uudisrakennuksen ullakkokerroksen konsepti on luotu vastaamaan kaupunkiasumisen uusiin yhteisöllisiin tarpeisiin. Suunnittelua tehtiin yhteistyössä naapureiden, taloyhtiön ja suunnittelijoiden kesken. Saunaosasto siirrettiin kellarista uudisrakennuksen ullakolle, jolloin saunan viihtyisyys ja käytettävyys paranivat. Ullakolle rakennettiin saunaosaston yhteyteen myös kerhohuone, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös vierashuoneena. Ullakolta on myös yhteys kahdelle kattoterassille, jotka toimivat kaikkien asukkaiden yhteisessä virkistyskäytössä.

Kattoterassit mahdollistavat monipuoliset yhteistilat talon asukkaille. Sisäpihan puoleista kattoterassia voidaan käyttää vilvoitteluun saunomisen yhteydessä ja koilliskulmassa olevaa terassia esim. irtokalusteen omaisiin istutuslaatikoihin perustuvana kattopuutarhana, jossa onnistuisi myös pienimuotoinen hyöty- ja koristeviljely. Myös kerhohuoneen yhteydessä oleva viherkatto tuo vihreyttä ja viihtyisyyttä yhteistiloihin.

Uudisrakennuksen L-mallinen ja runkosyvyydeltään kapea pohjamuoto mahdollisti vaihtelevien ja valoisien asuntojen suunnittelun. Rakennukseen saatiin eri kokoisia asuntoja, josta pienimmät ovat alle 30m2 yksiöitä ja suurimmat yli 60m2 kolmioita. Porrashuone on valoisa ja sieltä avautuu huikeat näkymät sekä kadulle, että sisäpihan yli kohti vanhaa telakka-alue. Rakentamisen yhteydessä uudisrakennuksen alla oleva vanha kellari kunnostettiin ja sinne sijoitettiin lisää ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoja.

Ullakkorakentaminen

Lähtökohtana ullakon muuttamisessa asuinkäyttöön oli säilyttää olemassa olevan ullakon hahmo ja henki. Uusi kattomuoto noudattaa pääosin vanhan katon profiilia, joka oli alun perinkin tärkeä osa rakennuksen ulkohahmoa ja olemusta. Pihan puolella kattoa korotettiin hieman, jotta ullakkoasuntoihin saatiin riittävä huonekorkeus.

Ullakolle sijoitettiin kolme asuntoa, keskelle yksi pieni yksiö ja molempiin päihin suuremmat läpitalon asunnot. Asuntojen pohjaratkaisuissa pyrittiin avoimuuteen ja ”ullakkomaisen” hengen säilyttämiseen. Normaalia korkeampi huonekorkeus tekee asunnoista valoisia ja ilmavia. Jokaisessa asunnossa on etelään päin avautuva suuri kattoterassi, josta avautuu hienot näkymät sisäpihan yli punavuorelaiseen kattomaisemaan.

Pääjulkisivu- ja kattomateriaali ullakolla on täyssinkkipelti. Ullakolle tehtävät uudet ikkunat sekä ullakon muutoksen yhteydessä rakennettavat kattoterassit kaiteineen täydentävät ja rikastavat olemassa olevan rakennuksen 1960-luvun arkkitehtuuria.

Osana ullakkorakentamishanketta vanhaan asuinrakennusosaan tehtiin sisäpihalle yhdeksän uutta parveketta. Parvekkeilla parannettiin olemassa olevien asuntojen asuinmukavuutta sekä kompensoivat uudisrakentamisen aiheuttamaa näkymien menetystä. Samalla parvekkeet toimivat varatienä ullakkoasunnoille.

Ullakkorakentamisen yhteydessä myös taloyhtiön pihatilat parannettiin ja sinne sijoitettiin uusia istutuksia sekä polkupyöräkatos. Sisäpiha on kompakti, urbaani ja vehreä kaupunkipiha, joka yhdessä uudisrakennuksen kattoterassien kanssa muodostaa monipuolisen ja viihtyisän ulko-oleskelutilojen kokonaisuuden.

Yhdessä tehty

Merimiehenkatu 20:n uudisrakennuksen suunnitteluprosessi oli pitkä ja toimeksianto oli useamman eri arkkitehtitoimiston hoidettavana. Vesa Honkonen Arkkitehdit teki rakennuksesta ensimmäiset luonnokset, joista toteutukseen asti säilyi rakennuksen pohjamuoto sekä massoittelu ullakkoja lukuun ottamatta. Tämän jälkeen hanke oli hetken aikaa ARK-House Arkkitehtien hoidettavana. Uudisrakennuksen suunnitelmat herättivät kuitenkin voimakasta vastustusta naapurustossa, jonka myötä naapurisuhteet tulehtuivat, viivästyttäen ja hankaloittaen rakennuslupaprosessia. Tulimme mukaan hankkeeseen pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi projektiin sopuisan ratkaisun löytämiseksi syksyllä 2016 ja vuorovaikutteisen suunnittelun kautta löysimme kaikkia eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

Koko hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli tuoda Punavuoreen uusi sosiaalisen ja aktiivisen kaupunkikulttuurin taso, joka täten monipuolistaisi kaupunginosan yhteisöllistä toimintaa. Aika näyttää miten uusi toiminta lähtee rakennuksessa kehittymään.

Lisää projekteja